Maanantain tottistelut majalla ja super- hienosti menikin! Ensin otin koiran ulos autosta ja palkkasin tennispallolla. Otin muutamia sivulletuloja ja palkka tennarilla. Tässä olisi tietysti toivomisen varaa että tulisi suorempaan. Sitten epähuomiossa tuli "tyhjä hetki", katsoin kun Nina tuli koirineen paikalle ja siitä Rudi pääsi haukkumaan pari kertaa. Autoon taas. Anniina meni Jonin kanssa toiselle puolelle kenttää ja otin Rudin autosta ja tehtiin ihan muutamia liikkeestä istumisia ja seuraamisaskelia. Sitten laitoin Rudyn paikallamakuuseen ja A:n koira toimi häiriökoirana. Ensimmäisellä jättämisellä nousi istumaan ja korjattiin tilanne uudelleen ja tämän jälkeen hienosti sujui paikallamakuu. Autoon hetkeksi. Käytiin läpi seuraava suunnitelma T:kanssa. Tehtiin seuraamista ja henkilöryhmää niin että T ampui seuraamisen yhteydessä Rudille. Tämäkin meni loistavasti. Tasamaa noutaminen meni hyvin, nyt oli palkkakapula mukana. Sitten tasainen hyppyeste (alle metrinen), heitin kapulan ja eipäs lähtenytkään hyppäämään vaan jotenkin ennakoi tätä. Pitää vielä treenata vaikka lelun kanssa erikseen niin että liike vahvistuu. Saatiin kuitenkin hyppynouto aikaan. Sitten A-esteelle, tämä hyvin heti ensimmäisellä kerralla, avitin vielä takaisin tulossa, hyvä luovutus! Hetkeksi autoon ja sitten otettiin tuomarille ilmoittautuminen yhdessä A:n ja Joni-koiran kanssa, tämäkin meni hyvin, syötin nameja koko ajan ja juteltiin samalla T:n kanssa, hienosti meni.
Pitää ottaa tätä ilmoittautumista useaan kertaan niin että joku kerta tehdään se heti ensimmäisenä.

Treenisession jälkeen mentiin vielä pikkulenkille KV majan metsikköön. Jätin auton soramontun lähelle ja säikähdin kun yhtä-äkkiä koira rupesi haukkumaan, pusikosta hiippaili oudon näköinen henkilö ja jäi siihen lähistölle seisoskelemaan ja katselemaan. Luulin ensin että aikoo sanoa jotakin mutta hiljaa hiippaili eteenpäin metsää kohti.  Mietin hetken jos en lähde ollenkaan autolta pois mutta nopeasti jalat liikkuivat polulla alaspäin vievää rinnettä pitkin. Pidin koiran kiinni koko lenkin ajan. Takaisin tullessa ei enää outoa tyyppiä näkynyt, liekös taas hämärässä ehkä mielikuvitus laukannut Päättämätön