Perjantaina olimme Virven ja Tomeran kanssa sienimetsässä ja kiva reissu olikin!
Tomeralla ei ollut juoksusta vielä merkkiäkään eikä  Rudy haistellut niin innokkaasti. Molemmat juoksivat metsässä melko reippaanlaisesti, ainakin liikuntaa tuli tuplamäärin. Oli vielä tosi hiljaista, ei nähty ketään muita ihmisiä maastossa.

Kahden tunnin kulkemisen jälkeen, saaliiksi saatiin herkkutatteja ja muutamia kanttarelleja. Ilmakin oli suosiollinen ja aurinko paistoi. Kaunis ilta ja ei kovin kylmäkään. Sieniretken päätteeksi juotiin vielä illan hämärissä kahvit. Äkkiä se pimeä tuleekin ja ei sitä huomaakaan. Olisi pitänyt olla kynttilä ja lämmin huopa, niin mikäs olisi ollut istuskella pidempäänkin. Kotona saunan jälkeen väsytti melkoisesti.

Sunnuntaina käytiin lenkillä sekä tein maastoon Rudylle jäljen.  Jäljen pituus n. 250 m. , ihan suora, ilman kulmia. Keppejä viisi matkalle, merkit alkuun ja loppuun. Palkaksi Cesaria.  Käytiin tekemässä välistä lenkki, autoja ja ihmisiä oli metsät täynnä. Mikä tietysti hyväkin etteivät sienet ja marjat jää metsiin.

Lähetin koiran janalle, taas mentiin vauhdilla eteenpäin, ehti sentään haistelemaan suuntaa minne pitäisi lähteä. Mentiin reippaasti ensimmäiset 100 m. ja sitten hieman paransi  jäljestämistä. Jäljen ohi meni myös vauhdilla mutta kääntyi nopeasti ja haisteli ilmaa (merkkiä) ja sitten nenä maassa ruokapurkkia kohden. Kaikki kepit löytyi myös