Taas oli porukkaa kun pipoo tottiksissa. Me pysyttelimme sivummalla kentällä.
Rudin viretila ei ollut kyllä paras mahdollinen tänään. Juuri  Sarillle olin kehunut miten hienosti meillä menee.  Voihan rähmä    

Palkkasin ensin tennispallolla ja näytti että se riittää. Seuraamisen yhteydessä alkoi syödä lunta useaankin otteeseen. Lisäksi jätti pallon jossakin vaiheessa ja jäi haistelmaan maata. Piti ottaa ilmoittautuminen yhdessä Milan kanssa mutta Rudi kävi niin kierroksilla ettei sitä voitu tehdä. Laitoin sen vähäksi aikaa maahan odottamaan,  keskusteltiin Tiinan kanssa seuraavasta stepistä, koira vielä kesti tämän ilman haukkumista mutta kun menin vapauttamaan sen ja annoin samalla sivulle- käskyn, tulihan se  VUH! Tosin vain yhden kerran.
Vein autoon ja mietittiin tilannetta uudelleen. Vaikeata on, ei voi tietää milloin sen viretila nousee noin paljon.  Sillävälin Mila suoriutui hienosti ilmoittautumisesta.

Olisi kyllä mukava tavata toinen samanlainen tapaus, joka olisi vielä saman rodun edustaja. Jo tässä loppuu ideat meiltä kaikilta ja vain rukkaset jää käteen. 

Otettiin Rudi autosta uudelleen ja nyt tehtäisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti noutoa vieraalla kapulalla. Palkkasin narupallolla ja nameilla vuorotellen. Seuraamisessa taas lumen syöntiä ja runsaasti!
Välillä vinkui sivulla olossa. Noutamisessa ensimmäisellä kerralla jäi tietysti jyystämään kapulaa, samoin toisessa ja kolmannessa, vieläpä oikein raivolla. Hain kapulan pois. Päätettiin ottaa yksi onnistunut nouto omalla kapulalla. No se meni nyt nappiin ja vein koiran autoon.
 Vielä lopuksi uudelleen autosta  ulos ja verrattin autossa makoilun jälkeen, missä tilassa nyt mahtoi olla. Palkkasin maahan käskystä narupallolla ja tehtiin vihdoinkin ilmoittautuminen namipalkalla. Ihan liian kovassa vireessä edelleenkin.
Voi pyhä jysäys! Olipas masentavat treenit tänään.  Tosin ei haukahtanut  kuin yhden kerran mutta olotila olisi mahdollistanut isompaankin huutoon. Hyvä puoli on tietysti se että ollaan harjoiteltu liikkeet ja osaa ne mutta ei pysy kasassa.

Mietittiin ja ihmeteltiin vielä lenkillä Tiinan kanssa miten tuon viretilan kanssa jatkossa voisi tehdä. Olisiko pelkkä namipalkka parempi ja lelu ehkä kokonaan pois tai ihan viimeiseksi (niinkuin hakuharjoituksissa) no, kompensoiko se vaan lisää haukkumista kun lelua ei tule?  Olisipa yksinkertaista pistää vaan koira ruotuun, mutta sitten ei tule enää  mistään mitään. Rudi on kuitenkin ihan hirvittävän herkkä ja pehmeä koira, rupeaa väistämään ja kahta kiivaammin haukkumaan. Ihan hirvittävän vaikea koira kouluttamisen suhteen.
Tulimme Tiinan kanssa siihen tulokseen että pitää ottaa puhelu Katriinalle ja keskustella tästä Sarinkin kanssa.