Vuodatuksen jälkeen, elämä koittaa 
Kiitokset taas jälleen kerran Virvelle kun jaksaa aina kannustaa meitä tsemppaamaan  
Eihän tätä harrastamista pitäisi ottaa niin vakavasti mutta ei sille mitään mahda. Harmittaahan se että tässä sitä ollaan edelleen, samassa jamassa, vuosienkin jälkeen.

Ei taasenkaan luonto antanut periksi ja löysimme itsemme jälleen kerran hakumetsästä! Tällä kertaa pienellä porukalla ja talloimme 300 m. radan (Piirinmestaruuskisarata). Maasto vaihtelevaa ja keskilinja kiermurteli niin että oltiin välistä ihan pihalla syvyyksien kanssa.

Tein Rudylle kuusi pistoa ja suorapalkat kaikilta maalimiehiltä. Osalla palkkana lihapullia sekä leluja. Kaikki maalimiehet hyvin piiloon pressun ja verkon alle.

Koira oli nyt ihan rauhallinen kun otin sen autosta ulos ja malttoi siinä jo syödä lihapullan palasia! Kuljetus meni loistavasti lelun kanssa kohti keskilinjaa paitsi että ennakoi vapautuskäskyä ja lelua niin että pariin kertaan syöksyi polveani päin täysillä kun heitin lelun taakse päin!

Ilmoittautuminen meni tosi hyvin! Tämä oli varmaan ainoa kerta näiden vuosien aikana kun olen saanut koiran kuljetettua nätisti eikä haukkunut lainkaan vaikka laitoin liivit päälle hieman ennen k-linjaa ja joutui odottamaan jonkin aikaa. Muutenkin näytti siltä että oli sopivassa vireessä.

1) mm piilossa ylämäessä ison kuusen alla > lähti todella hienosti! Hyvä pisto
2) mm piilossa ylämäessä risukasan takana > lähetin merkistä muutaman metrin jotta saa hajun paremmin > tässä teki laatikon
3) mm piilossa 30 m.  > löysi heti > oli vielä niin nopea että luulin ettei ollut lainkaan käynyt pistolla ....
4) mm piilossa mäen alapuolella 50 m., peräänjuoksu > alamäki ja olimme mäen päällä joten emme nähneet lainkaan maalimiestä, tässä kohtaa tuli pieni ääniapu
5) mm piilossa ylämäessä > teki hyvän piston tänne
6) mm piilossa 30m. kaatuneen puun takana > tässä tuli kaksi lähetystä kun ensimmäisellä laitoin hieman väärästä paikasta menemään.

Ohjaaja mokaili viimeisen maalimiehen osalta, koko päivän oli ollut kamala päänsärky ja jotenkin unohdin että piti olla myös 6 mm. Otin koiralta liivit pois ja rupesin keräämään merkkejä ja luulin että Marko oli siinä vieressä mutta olikin mennyt piiloon ja Mira ilmoitti että se viimeinen on vielä ottamatta! No niin, ei ihme että koira menee ihan sekaisin näissä treeneissä! Ei muuta kuin lelut pois, liivit päälle ja uutta lähetystä tekemään!
Ihme ja kumma ettei koira reagoinut isommin tähän härdelliin vaan tyynesti lähti maastoon! Eikä tehnyt edes marjamatkoja.

On se harrastaminen todella ihanaa kun kaikki sujuu ja koira toimii! Hyvä mieli jäi tästä kerrasta.

Siltikin mietin sitä kultaista noutajaa vaikka se ei kotona saanutkaan isompaa kannatusta :(